Rakkausrunoja (2/3)

Tässä kolmen runon kokoelma, jonka kirjoitin vapaa-ajalla.

  Läpinäkymätön

Yritän katsoa sinun lävitsesi
Mutta en näe.
Edessäni olet.

  Would I Dare?

You're a pyromaniac, an arsonist
Burning my heart to crisp.
Forget the crimes and get my ashes
For there's no being as hot as she's.
Hence - handle with care ⚠️.

  Kaukana

Katselen sinua kaukaa
Kun hymyilet
        kun naurat

                                                       Kaukana

Kaukana kuin maailmanrauha
Yhtä vaikea tavoite

Kaukana kuin Kauhava - missä se edes on?

Silloinkin kun olet lähellä, on jalanmitta
                                                           liikaa.

Rakkausrunoja (1/3)

Äikän kolmoskurssilla pakotettiin kirjoittamaan rakkausruno, ja tässä on oma tekeleeni.

Piruparka Helvetissään varmaan hypotermian saisi
kun sinuun ensin tutustuisi ja sitten vertaisi.
Hymyllesi tuskin pärjää edes ikirouta
mutta älä ilmastonmuutoksen tähden tee mitään edesvastuutonta.
Sinuja ei maailmassa totta tosiaan ole monta;
aina kun olet lähelläni, sisälläni paistaa pieni pouta.

Piimä ja toivo

Valittelua piimästä ja toivosta runomaisessa muodossa. Siinä saattaa olla jotain järkeä. Toivon määritelmä oli joltain filosofilta ja leijuva piimä J. Tilsan sarjakuvasta.


Mikä piimällä alkaa
ennen pitkää
pitkään itkuun päättyy.
Piimän juuri on kaiken pahan alku.

Mutta piimä on hyvää,
leijuva, se on rauhoitettu.
Kaiken kaikkiaan se muistuttaa toivoa
niin hyvässä kuin juuressa.

Molempia ilman on kurja elää
molempiin on niin helppo tarttua
ja unohtaa, mitä varten mitään tekee.
Toivoa on paha ampua alas (se on rauhoitettu).