Tällä kertaa jotain muuta kuin hätäisesti välitunnilla kyhättyjä!
Jälkiviisauksia: Ei olisikaan kannattanut tehdä häipyvää kuvaa siten, että siinä on mainosten kohdalla aukot: jäi rumat valkoiset viivat. Olisin myös päässyt helpommalla.
tiistai 24. tammikuuta 2017
maanantai 23. tammikuuta 2017
Kielletty kirja -sarjakuva
Suosittelen lukemaan myös kuvien title- ja alt-tekstit. Ne ovat... sanotaanko vaikka... olennaisia. Helpoiten pääset lukemaan ne F12:n elementintutkintatyökalulla. Title-tekstit toki näet myös viemällä hiiren osoittimen kuvan päälle, jos selaimesi tukee toimintoa.
| "Sä oot hullu!" |
![]() |
"Minä tulen mukaan!"
"Emmä mihinkää oo menos."
Totisesti on lukiopojan ja ala-astetytön välinen
rakkaus jotakin maailmaa mullistavaa.
|
tiistai 17. tammikuuta 2017
Kielletty kirja -essee
Älä välitä kuvista, jos ne häiritsevät.
Holden on muutenkin aika villi tapaus: Kolmen ja puolen vuorokauden aikana hän polttaa useita askeja tupakkaa, juo paljon viinaa, heittää rahojaan vähän minne sattuu ja tilaa prostituoidun hotellihuoneeseensa. Viimeinen näistä tosin osoittautuu melko huonoksi ideaksi, sillä tapaus päättyy siihen, että prostituoidun parittaja hakkaa Holdenin ja vie lompakosta viitosen, joka oli siihen aikaan suuri raha. Moraaliton toiminta ei todellakaan lopu tähän. Teoksessa ei vain halvenneta Jumalaa ja tehdä itsemurhaa, vaan siinä myös käytetään rumaa kieltä. Käytetty kieli ei sekään rajoitu vain ja ainoastaan kiroiluun, sillä esimerkiksi miespuoleisia homoseksuaaleja Holden kutsuu aivan muina miehinä hinteiksi. Olin varma, että mustia olisi kutsuttu neekereiksi, mutta erehdyin: mustat olivatkin värillisiä.
Hintit eivät ole ainoa sanamuoto, joka paljastaa romaanin tapahtumien sijoittuvan 40-luvulle. Holden esimerkiksi puhuu reputtamisesta, jota kukaan ei enää käytä. Räikein esimerkki vanhentuneista sanoista on se, kun Holden sanoo "but it didn't make me feel gay as hell, either", eikä hän todellakaan tarkoittanut tuntevansa itseään homoksi. Luin siis kirjan sen alkukielellä saadakseni paremman kuvan sen miljööstä. Useampi sanakirja oli ahkerassa käytössä, johtuen pääasiassa vanhentuneista ja slangisanoista.
Jos olisin lukenut kirjan suomeksi, olisin luultavasti joko missannut puolet 40-luvun New Yorkin ilmapiiristä tai ollut aivan yhtä hämilläni joistain sanonnoista. Hyvänä esimerkkinä minulle entuudestaan täysin tuntemattomista sanoista oli snowing: Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä se tarkoittaa sen lisäksi, että taivaalta sataa sellaisia valkoisia juttuja. Sanakirja selvensi asiaa, mutta pienessä päässäni en keksinyt sille suomenkielistä vastinetta. Toinen aivan yhtä kummallinen tapaus oli malted, jonka syvimmästä olemuksesta en päässyt selvyyteen edes kolmen sanakirjan jälkeen. Kaikeksi onnekseni klassikkokirjallisuutta analysoidaan verkossa paljon, ja etenkin vanhemmista teoksista joudutaan selittämään ajan kulttuuria - nykyamerikkalaisetkaan tuskin tietävät, mikä Radio City on, elleivät satu asumaan New Yorkissa.
Ehkä ironisinta teoksessa on se, että Holden keskustelee kahden nunnan kanssa kirjoista, jotka ovat liian hävyttömiä luettavaksi - kuten Romeo ja Julia. Vähänpä päähenkilö tiesi, että hänenkin tarinansa tultaisiin kieltämään samoista syistä. Ovathan toisessa ja kolmannessa kappaleessa esittämäni Holdenin teot aika holtittomia. Millainen esimerkki on juova ja polttava ja kotoakarkaava teini nykyajan nuorisolle? Eräskin tyyppi oli tehnyt murhan romaanin innoittamana, vedoten siihen, että hänestä tuntui samalta kuin Holdenista. Valitettavasti jotkut lukevat vain katkelman tekstistä ymmärtämättä kokonaisuutta. Miltä kenestä tahansa vanhemmasta tuntuisi, jos hänen yläasteikäisen poikansa käskettäisiin lukea kirja, jossa lukee "mä sanoin sille, et menee panee talkkarin vaimoo matkalla sinne kylppäriin" ja "mä vähän niinku huusin sen, mä olin niin kännissä"? Aivan, sinäkin vähintään haastaisit koulun oikeuteen.
Tarina ei kuitenkaan ole siinä. Romaani ei kerro pojasta, joka on vapauden perikuva ja joka menee kouluaikana New Yorkiin hieman hurvittelemaan huorien kanssa ja juomaan alaikäisenä viinaa. Ei, sen sijaan tarina kertoo pojasta, joka veljensä poismenon jälkeen alkaa syrjäytyä, mutta pelastuu pikkusiskonsa (ja erään pervon) ansiosta ja ottaa itseään niskasta kiinni. Siinä missä syrjäytyvä henkilö on huono roolimalli kenelle tahansa, on Holdenin pelastustarina oivallinen esimerkki jokaiselle masentuneelle nuorelle, joka aikoo jättää perheensä ja koulunsa ja mennä jollekin pikkupaikkakunnalle huoltoasemalle apulaiseksi.
Teinikapinaa mahdollisuuksien maassa
J. D. Salingerin romaani Sieppari ruispellossa (1945-1946) kertoo teini-ikäisen pojan elämästä, joka ei todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista. Holden Caulfieldin veli on nimittäin kuollut joitain vuosia sitten, eikä koulukaan suju. Itse asiassa koulu sujuu niinkin huonosti, että hän on saanut sieltä kenkää. Holdenilla ei ole mitään syytä jäädä kouluun viimeisiksi päiviksi pölyyntymään, mutta hän ei myöskään aio kertoa asiasta vanhemmilleen etukäteen. Siispä hän päättää viettää muutaman päivän New Yorkissa. Kaikki ei kuitenkaan mene odotusten mukaan, minkä seurauksena Holden saa lopulta elämänsä raiteilleen. Vaikka Holden alussa jättääkin kaiken David Copperfield -sonnan väliin, koska se on tylsää, tulee tarinasta joka tapauksessa aika lailla sitä itseään.
Teoksen nimi, Sieppari ruispellossa (The Catcher in the Rye), tulee vanhasta Robert Burnsin kirjoittamasta runosta nimeltä Comin' Thro' the Rye, jonka sanat Holden aluksi muistaa väärin. Alun perin runo kertoo tytöstä, joka pussailee (tai jotain sinne päin) ruispellolla, mutta Holdenin kuvitelmat lapsien nappaamisesta pellon reunalla lisäävät eittämättä hahmoon pedofiilisen sävyn. Vaikka tuo viittaus pedofiliaan onkin erittäin kaukaa haettu, esiintyy romaanissa myös oikea pedofiili, jonka ilmitulo johtaa Holdenin läheisimpään seksuaaliseen kokemukseen.
![]() |
| Laupias pervo on muutakin kuin pelkkä kumikaula |
![]() |
| Huomaa ero |
Jos olisin lukenut kirjan suomeksi, olisin luultavasti joko missannut puolet 40-luvun New Yorkin ilmapiiristä tai ollut aivan yhtä hämilläni joistain sanonnoista. Hyvänä esimerkkinä minulle entuudestaan täysin tuntemattomista sanoista oli snowing: Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä se tarkoittaa sen lisäksi, että taivaalta sataa sellaisia valkoisia juttuja. Sanakirja selvensi asiaa, mutta pienessä päässäni en keksinyt sille suomenkielistä vastinetta. Toinen aivan yhtä kummallinen tapaus oli malted, jonka syvimmästä olemuksesta en päässyt selvyyteen edes kolmen sanakirjan jälkeen. Kaikeksi onnekseni klassikkokirjallisuutta analysoidaan verkossa paljon, ja etenkin vanhemmista teoksista joudutaan selittämään ajan kulttuuria - nykyamerikkalaisetkaan tuskin tietävät, mikä Radio City on, elleivät satu asumaan New Yorkissa.
![]() |
| "Sää oot niin kaunis. Mä vannon. Siis takuulla ihan oikeesti." |
Ehkä ironisinta teoksessa on se, että Holden keskustelee kahden nunnan kanssa kirjoista, jotka ovat liian hävyttömiä luettavaksi - kuten Romeo ja Julia. Vähänpä päähenkilö tiesi, että hänenkin tarinansa tultaisiin kieltämään samoista syistä. Ovathan toisessa ja kolmannessa kappaleessa esittämäni Holdenin teot aika holtittomia. Millainen esimerkki on juova ja polttava ja kotoakarkaava teini nykyajan nuorisolle? Eräskin tyyppi oli tehnyt murhan romaanin innoittamana, vedoten siihen, että hänestä tuntui samalta kuin Holdenista. Valitettavasti jotkut lukevat vain katkelman tekstistä ymmärtämättä kokonaisuutta. Miltä kenestä tahansa vanhemmasta tuntuisi, jos hänen yläasteikäisen poikansa käskettäisiin lukea kirja, jossa lukee "mä sanoin sille, et menee panee talkkarin vaimoo matkalla sinne kylppäriin" ja "mä vähän niinku huusin sen, mä olin niin kännissä"? Aivan, sinäkin vähintään haastaisit koulun oikeuteen.
Tarina ei kuitenkaan ole siinä. Romaani ei kerro pojasta, joka on vapauden perikuva ja joka menee kouluaikana New Yorkiin hieman hurvittelemaan huorien kanssa ja juomaan alaikäisenä viinaa. Ei, sen sijaan tarina kertoo pojasta, joka veljensä poismenon jälkeen alkaa syrjäytyä, mutta pelastuu pikkusiskonsa (ja erään pervon) ansiosta ja ottaa itseään niskasta kiinni. Siinä missä syrjäytyvä henkilö on huono roolimalli kenelle tahansa, on Holdenin pelastustarina oivallinen esimerkki jokaiselle masentuneelle nuorelle, joka aikoo jättää perheensä ja koulunsa ja mennä jollekin pikkupaikkakunnalle huoltoasemalle apulaiseksi.
Kielletty kirja - vaihe 2
Vastauksia ymmärtämisen helpottamiseksi (ja muita mietteitä)
- Romaani julkaistiin alun perin vuosina 1945-1946.
- Siihen aikaan teknologia oli mitä oli, eivätkä esim. hissit toimineet nappia painamalla, vaan niitä kuljettamassa piti olla ammattitaitoinen henkilö (Mielenkiintoinen fakta: Vaikka tarina sijoittuu nelisenkymmentä vuotta ennen Häräntappoasetta, tässä romaanissa on todennäköisempää, että henkilöllä x on puhelin. Olikohan Yhdysvaltojen maaseudulla vielä 80-luvulla puhelimia?)
- Jopa ei-niin-rikkailla perheillä on palvelija. Nykyään sellaisia löytyy lähinnä kartanoista.
- Kaikki Holdenin lukio-opettajat* ovat miehiä. Se on oikeastaan aika hauska ajatus, kun itse olen tottunut siihen, että 80 % opettajista on naisia.
- Lukiot* ovat myös kaikki sisäoppilaitoksia, ja ne sisältävät vain yhtä sukupuolta.
- Holden on mielisairas. Hänellä on masennusta, hermostuneisuutta ja omituisia sekoamisia. Asia toki johtuu osin siitä, että hän on syrjäytymässä, hänen veljensä oli kuollut muutama vuosi sitten, ja elämä menee muutenkin päin helvettiä.
- Kun luin Tom Sawyerin seikkailut, olin hyvin hämmentynyt poikien löytämän aarteen suuruudesta. Sieppariakin lukiessani onnistuin hämmentämään itseni pahanpäiväisesti eräässä kohdassa: Holden lainaa siskoltaan vajaat yhdeksän dollaria ja päättää mennä taksilla, vaikka ei haluaisi tuhlata kaikkea. Jouduin oikeasti miettimään minuutin, ennen kuin muistin tarinan sijoittuvan yli 70 vuoden päähän nykyhetkestä.
- Luin romaanin sen alkukielellä saadakseni autenttisemman kuvan miljööstä. 40-luku paistaa kielenkäytöstä läpi: mukana oli joitain vanhentuneita sanoja, joita kukaan ei enää käytä - yhden sanan kohdalla ainakaan siinä merkityksessä.
- Teosta on kritisoitu pääasiassa siitä, että se esittää nuorten maailman realistisesti henkilökohtaisella otteella. Tämä sisältää niin kirosanojen ja muiden halventavien sanojen käyttöä, jumalanpilkkaa kuin seksiviittauksiakin. Itse asiassa koko romaanin nimikin on tietyllä tavalla seksuaalissävytteinen. Ironisesti Holden yhdessä vaiheessa pohtii kyseisten asioiden takia kiellettyjä kirjoja. Muita kritisoinnin kohteita ovat olleet päihteiden käytön näyttäminen positiivisessa valossa sekä päähenkilön psykoottisten toimien vaikutus nuorison turmeltumiseen.
- Ihmiset ovat murhanneet kirjan innoittamana, vaikka murhaaninnostamiskirjana tämä on minusta oikeastaan aika huono, etenkään kun Holden ei itse murhaa ketään tarinan aikana.
*) Vaikka amerikkalainen koulutusjärjestelmä ei ole täysin vertailtavissa Suomen vastaavan kanssa, on Holdenin ikä, 16 tai 17 (en ole ihan varma), ratkaiseva tekijä sanavalinnassani.
maanantai 16. tammikuuta 2017
Kielletty kirja - vaihe 1
Millaiset taustatiedot teoksen ilmestymisajankohdasta, kirjailijasta tai teoksen vastaanotosta auttaisivat teoksen ymmärtämisessä?
Olennaisia asioita ymmärtämisen kannalta ovat seuraavat asiat:
- Romaanin julkaisuvuosi (40-luku)
- Senaikainen koulutusjärjestelmä
- Nuoren syrjäytyvän ihmisen ajatusmaailma
- Senaikainen rahan arvo (ei olennaista, mutta häiritsevää, jos ei ymmärrä)
- Vastaanotosta ymmärrettävä senaikaisten ihmisten tiukat moraalikäsitykset (ja miksei nykyistenkin!)
lauantai 14. tammikuuta 2017
Malttakaa hetki!
Esseeni tullee tänne viikonlopun aikana. En ole unohtanut teitä!
Edit: Unohdin teidät. Sori. Odottakaa maanantaihin.
Edit: Unohdin teidät. Sori. Odottakaa maanantaihin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)






